Tuokiokuvia:
Alakoululainen lapsi tulee koulusta ja sulkeutuu huoneeseensa pelaamaan konsolipeliä useammaksi tunniksi. Pyyntö perheen kanssa ruokailuun aiheuttaa raivokohtauksen.
Teini valvoo aamuyön pikkutunneille asti ja somettaa. Aamulla kouluun lähdöstä ei tule mitään.
Toisella nuorella on tärkeää asiaa vanhemmalleen. Vanhempi istuu näytön ääressä ja mutisee epämääräistä. Nuori lähtee pois.
Nettiriippuvuudessa toiminta tuottaa haittaa ja psyykkistä kärsimystä sekä eroaa selvästi normaalista käytöksestä. Sen alalajeja ovat muun muassa nettipeli-, some-, porno- ja ostosriippuvuus. Lisäksi puhutaan älypuhelinriippuvuudesta. Kyse on lähinnä riippuvuudesta puhelimen kautta tarjoutuviin sisältöihin, mutta myös laitteen hypistelylle voi tulla riippuvaiseksi. Osa nettiriippuvuudesta voi liittyä ulkopuolelle jäämisen pelkoon.
Lääkärilehden 06/2020 Katsausartikkelin 7.2.2020 mukaan yleistyneelle nettiriippuvuudelle altistavia tekijöitä ovat sosiaalisen tuen puute tosielämässä, yksinäisyys, impulsiivisuus, vitkastelutaipumus, nettisisällön synnyttämän tunnereaktion voimakkuus ja herkkyys stressille. Netin käyttö vähentää yksinäisyyden tunnetta ja auttaa unohtamaan huolet ainakin hetkeksi, minkä seurauksena käyttö jatkuu ja jopa lisääntyy. Mitä suurempi on ero todellisen ja virtuaalisen minän välillä, sitä suurempi on riski liialliselle netin käytölle eri tarkoituksiin.
Nettiriippuvuuden riskiä lisäävät pelien saatavuus ja pelaamiseen käytetty aika, samoin pelaamisesta saatavat kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemukset, joita osa nuorista ei saa muualta. Lisäksi miessukupuoli, impulsiivisuus ja elämyshakuisuus sekä heikko itsetunto, toiminnanohjaus ja syy-seuraussuhteiden havaitseminen ovat riskitekijöitä.
Nettipeliriippuvuus on yleisempää nuorilla, joiden toiminnan säätelyalueiden kehitys aivoissa on vielä kesken. Haitallinen pelaaminen voi olla myös selviytymisstrategia vaikeassa elämäntilanteessa (esim. vanhempien ero, oppimisvaikeus), ja siksi ongelman taustat on pyrittävä selvittämään huolellisesti. Osa suomalaislapsista jää nyt niin pahaan peli- ja somekoukkuun, että joutuvat hakemaan apua turvataloista. Sellainen toimii muun muassa Vantaalla.
Pienten lasten vanhemmille älypuhelimen käytöstä voi tulla haitallinen kierre. Vanhempien runsas älylaitteiden käyttö ennustaa lapsen käytösongelmia. Taaperoilla runsas ruutuaika saattaa hidastaa kognitiivista kehitystä. Aivotutkijat ovat jo havainneet muutoksia lasten käytöksessä vanhempien netinkäytön seurauksena sekä muutoksia nuorten aivotoiminnassa liiallisen netin käytön seurauksena. Nettiriippuvuus ja nettisisältöjen suurkulutus ovat laajan katsauksen mukaan yhteydessä myös itsetuhoisuuteen.
Lapsesta tai nuoresta kiinnostuneet kasvattajat, riittävä uni, liikunta, kaverit sekä valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuudet reaalimaailmassa ovat riippuvuuksilta ja netin negatiivisilta vaikutuksilta suojaavia tekijöitä.
Pelien ja nettisisältöjen ikärajat on perustellusti mietitty. Alle 18-vuotiailta kielletyissä ahdistavissa kuvauksissa avainsana on järkyttävyys. Useimmiten 18-tason ahdistuksessa on mitä todennäköisemmin kyse erittäin väkivaltaisesta sisällöstä.
Pelien osalta suositus on, että vanhemmat tutustuvat yhdessä nuoren kanssa peleihin ja keskustelevat niistä maltin säilyttäen. Apua ja tukea on saatavissa perheneuvolasta, nuorisoasemalta sekä koulupsykologilta ja -kuraattorilta. Jos lapsen tai nuoren psyykkinen hyvinvointi on selvästi heikentynyt, lähete lasten- tai nuorisopsykiatrille voi olla tarpeen.
Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan jokainen lapsi on oma tapauksensa, eikä yleispäteviä neuvoja esimerkiksi peliajan tai somettamisen rajoituksiin voi antaa. Jokaisen vanhemman on kuitenkin syytä huolehtia, että lapsi syö ja nukkuu riittävästi. Hyvänä nyrkkisääntönä Sinkkonen pitää myös vanhaa neuvoa, että pelaamisen ja nukkumaan menon välissä pitäisi olla kaksi tuntia aikaa, jolloin lapsi voisi rauhoittua. Toimivia keinoja lasten pelaamisen rajoittamiseen ovat esimerkiksi erilaiset esto-ohjelmat ja yhdessä laaditut sopimukset.
Onneksi viisaaseen netin käyttöön voi kasvaa ja siinä kasvussa kehittyä teknologian mukana.
Lisää tietoa mm: https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/netinkaytto/vanhemmille-iat-p,https://pelituki.fi/, www.peluuri.fi, www.digipelirajaton.fi, www.mll.fi/vanhemmille
Perusopetuksen hyvinvointiryhmä
