Kalasääksen kotimaisemassa vuorottelevat karut kalliot ja rehevät lehdot

melonta-8

Vastakohtien Etelä-Konnevedellä aava järviluonto kohtaa pohjoissavolaiset vuorimaat ja karujen kalliorantojen taakse kätkeytyy sisämaan vehreitä lehtoja. Konneveden eteläisen osan saariin ja rannoille sijoittuva kansallispuisto perustettiin vuonna 2014.

Kansallispuiston laaja mannerosa järven itärannalla on todellista vuorimaata, jossa vuorottelevat rehevät lehtonotkelmat ja jyrkkärinteiset, jäkälän ja kilpikaarnaisten mäntyjen koristamat kallionlaet. Rinteiden suojissa on säilynyt vanhoja luonnonmetsiä, joiden valtavat, kaarnarunkoiset haavat tarjoavat elintilaa monille uhanalaisille lajeille. Vanhojen metsien kätköissä asustelevat muun muassa liito-orava, pohjantikka ja kirjava joukko uhanalaisia lahopuuhyönteisiä. Kalliojyrkänteitä ja puiden runkoja koristavat käävät, jäkälät ja sammalet. Enonniemen lisäksi monessa saaressa on lehtoja, joissa kasvaa suuria lehmuksia.

Kansallispuistoa ympäröivä eteläinen Konnevesi on säännöstelemättömän Rautalammin reitin kirkasvetinen keskusjärvi. Sen viileät vedet ovat luonnontilaisen järvitaimenen tärkeimpiä elinalueita Etelä-Suomessa. Etelä-Konnevettä reunustavat molemmin puolin vapaana virtaavat kosket: idässä Konnekoski ja lännessä Siikakoski. Järvi on merkittävä pesimä- ja levähdysalue vesilinnuille. Keväisin järvellä liikkuja ei voi olla kohtaamatta risupesilleen Afrikasta palaavia paikkauskollisia kalasääskiä, joiden kanta on täällä keskisen Suomen tihein.

Pyhiä paikkoja vesireitin varrella

Rautalammin reitti on ollut merkittävä vesiväylä jo esihistoriallisella ajalla. Konneveden rannoilta tunnetaan muun muassa kivikautisia asuinpaikkoja ja varhaismetallikautinen hautaraunio. Kansallispuiston kaakkoislaidalla, Hankaveden rannalla kohoavan Toussunlinnan pystysuorasta kallioseinämästä on löydetty Pohjois-Savon ainoa kalliomaalaus. Ihmishahmoksi ja katkelmallisiksi hirvikuvioiksi tulkitun maalauksen voi nähdä ainoastaan veneestä tai jään päältä. Osan vuotta maalaus on veden alla. Muistathan, että kalliomaalaukset ovat muinaismuistolain mukaan rauhoitettuja.

Kuva: Tapani Tuovinen

Kuva: Tapani Tuovinen

Pohjois-Lanstun saaressa kulkija kohtaa kuolleiden karsikon. 1800-luvulla kirkkomatka vei Konnevedeltä Rautalammin emäpitäjään. Saattomatkan keskivaiheilla pysähdyttiin ympäristöstä selvästi erottuvaan Lanstunsalmeen, jossa vainajan nimi ja kuolinaika kaiverrettiin puunrunkoon. Kapea salmi muodosti symbolisen rajan elävien maailman ja tuonpuoleisen välillä. Uskottiin, että kun kummittelemaan lähtevä vainaja näkisi petäjän kyljessä oman nimensä ja ristin, hän ymmärtäisi pysähtyä tälle rajalle. Karsikkopuita on Pohjois-Lanstun kalliorannalla yhä kymmenen, mutta melkein kaikki kaatuivat Asta-myrskyssä vuonna 2010. Eniten kaiverruksia sisältävä karsikkopuu on siirretty Konneveden kotiseutumuseoon.

Karttoja

Metsähallituksen Retkikartta-palvelu

Linkkejä ja yhteystietoja

1Etela-Konnevesi_RGB

Kansallispuiston sivut

Virtuaalikierros kansallispuistossa

Kansallispuisto Luontoon.fi-palvelussa

Kansallispuisto Retkipaikka-palvelussa

Projektipäällikkö

Rositsa Bliznakova

040 621 0253

rositsa.bliznakova@rautalampi.fi

Yksikkö

Hallinto-osasto

Toimipaikka

Kunnanvirasto