Nähtävyydet

Kirkot

Rautalamminkirkko

Rautalammin kirkko (1844). Kuva: Rautalammin seurakunta.

Rautalammin vuonna 1844 valmistunut kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Alexander Engel, Helsingin empire-keskustan piirtäneen Carl Ludvig Engelin poika. Rakennustöitä johti liperiläinen Akseli Maunu Tolpo, mutta muuten 1200-paikkainen kirkko päätettiin toteuttaa kuntalaisten omin voimin: puutavara hankittiin läheltä ja rakentamisesta vastasivat rautalampilaiset.

Rautalammin kirkko on arkkitehtonisesti ainutlaatuinen. Ulkoapäin se muistuttaa perinteistä lyhytvartista ristikirkkoa, mutta sisätilat on toteutettu avaran pitkäkirkon periaatteella. Rakennushistorian tutkijat ovatkin etsineet Engelin hakeneen innoitusta niinkin kaukaa kuin muinaisantiikin Halikarnassoksen mausoleumista taikka Iisakinkirkosta Venäjällä.

dav

Rautalammin ortodoksinen kirkko on puolestaan rakennettu vuonna 1959 Karjalan evakoiden muutettua kuntaan. Ilmari Ahosen suunnittelema puinen keskuskupolikirkko on pyhitetty Myran piispalle Nikolaos Ihmeidentekijälle, joka katolisessa ja luterilaisessa perinteessä tunnetaan paremmin Pyhänä Nikolauksena, joulupukin kaukaisena esikuvana. Kirkon ikonit ja puvusto ovat taiteilija Veikko Marttisen käsialaa.

Kosket 

DPP_0008

Virtaisa Konnekoski

Rautalampi on aina tunnettu ”luonnonihanuuden” paikkana, missä Järvi-Suomen suuret vedet ja tasamaa yhtyvät rosoisiin ja jyrkkiin vuorimaihin. Etelä-Konneveden kansallispuiston kukkuloilta aukeaa maisema, jossa nämä kaksi pinnanmuotojen tyyppiä kohtaavat: missä kallionpäälliset petäjät ja niitä asuttavat kalasääkset katsovat kirkkaiden järvien kalaisiin vesiin.

Vaikuttavina merkkeinä jääkauden aikaisista peruskallion murtumalinjoista ovat yhä Rautalammin monet kosket. Suuri ja runsaskuohuinen Kerkonkoski, louhikkorantaista Niinivettä purkava Nokisenkoski sekä runsaasta linnustostaan tunnettu Tyyrinvirta ovat oivia paikkoja nauttia luonnonkauneudesta taikka kalastaa; erityisesti Nokisenkoski on tunnettu taimenistaan.

Kartanot

Ei ole ihme, että kauniin luonnon ja vahvan maaseudun kohtaamispaikkaan on noussut kartanoita tiuhaan: erityisesti mainittavia ovat Korholan, Ropolan, Karjalan, Isopappilan ja Sahalan vanhat säätyläistalot. Suurtilojen mahti on yhä aistittavissa, kuten myös kartanoita ympäröivä luonnonihanuus, joka ei ole vuosisadassa muuttunut  – onpa Rautalammin kartanoita vieraillut Eino Leinokin innoitusta hakemassa.

Korholan, Sahalan sekä Ropolan kartanot tarjoavat majoitus-, juhla- ja ravintolapalveluita. Kartanoita ja historiaa -polkupyöräreitti on myös kätevä mahdollisuus tutustua Rautalammin seudun kartanoihin.

Kulttuuripolku 

Miltä näytti kirkonkylän maisema sata tai kaksisataa vuotta sitten? Minne kokoonnuttiin tekemään kauppaa, minne taas tapaamaan tuttuja? Rautalammin museon kulttuuripolku vie kulkijansa katsomaan vanhoja hirsirakennuksia, kurkistamaan meijeriin ja ihmettelemään, kuinka kylänraitille ilmestyivät ensimmäiset tiilitalot. Suomalaisen maalaismaiseman muuttumista valaisee laaja kuva-aineisto.

Piiskauspetäjä

manty

Vielä 1891 tunsi laki piiskausrangaistuksen, jossa väärintekijä sidottiin käsistään ja jaloistaan puuhun ja hutkittiin. Nämä piiskauspaikat sijoitettiin usein näkyvälle paikalle kylässä, koska rangaistukseen sisältyi isona osana aiheutunut häpeä: niinpä aivan Rautalamminkin kylänraitilla, kunnantalon vieressä, seisoo tänäkin päivänä suojeltu puuvanhus, joka Piiskauspetäjänä tunnetaan. Paikalla on myös muistolaatta kertomassa entisaikojen kurista ja nuhteesta.

Hautausmaa

Hautausmaa

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on myös Rautalammin kirkon hautausmaa, jonka vanhimmat haudat ovat yli 400 vuoden takaa. Hautausmaata koristaa komea koivikko, mikä tekee siitä samanaikaisesti sekä puistomaisen että metsäisän. Tienvarsipetäjien vierellä kulkee laakeakivinen muuri, joka aiemmin on ollut sunnuntaikirkosta palaavan kansan istuskelu- ja kohtauspaikka.

Kalliomaalaus

Toussunlinnan kalliomaalaus sijaitsee veden äärellä noin kahdeksan kilometriä kirkonkylältä etelän suuntaan. Sitä pääsee parhaiten tarkastelemaan veneellä tai talvella hiihtäen: kalliomaalauksen paikka on korkea, poikkeuksellisen sileäpintainen kallionseinämä. Kalliomaalauksen tarkkaa ikää ei ole pystytty selvittämään, mutta se on useita tuhansia vuosia vanha ja alueella hyvin ainutlaatuinen. Noin puolen metrin korkuinen punamullalla tehty ihmishahmo on selvästi erotettavissa.