Osoite: Kerkontie 1, Kerkonjoensuu, Suomi
Tilan omistaja: Rautalammin kunta
Tilatyyppi: Pienimuotoinen näyttely- tai tapahtumatila kesäaikaan.
Tekninen varustus:
Kerkonkosken mylly
Soveltuu pieniin tapahtumiin, perhejuhliin ja näyttelyihin sekä esimerkiksi kesäkahvilaksi tai pop-up -myyntitarkoituksiin ensisijassa kesäaikaan.
Myllyn historiaa
Kerkonkoski oli aikoinaan vilkas myllypaikka. Kosken partaalle rakennettiin jo 1600-luvulla ensimmäinen mylly. 1700-luvulla koskessa oli läheisen Vesterilän kylän talojen yhteinen mylly. Vuonna 1789 Juho Ikäheimonen ja Heikki Sorri rakensivat oman myllynsä edellistä hieman alemmaksi. Sen jälkeen puhuttiinkin ala- ja ylämyllystä. Myllyissä jauhettiin viljaa aina 1850-luvulle saakka, jolloin tehtailijat Hackman ja Paul Wahl vuokrasivat myllyt ja rakensivat ylämyllyn yhteyteen sahan vuonna 1852. Saha lopetti toimintansa 1900-luvun vaihteen tienoilla, mutta mylly jatkoi toimintaansa. 1830-luvulla rakennettu myllyrakennus paloi 1900-luvun alkupuolella, mutta rakennettiin kohta uudelleen.
Suomen valtio hankki omistukseensa kosken ja myllyn vuonna 1927 ja vuokrasi seuraavana vuonna ne talollisten perustamalle Mylly-Yhtiölle. Myllyyn rakennettiin sähkölaitos, joka välitti sähköä osakkaille ja muillekin kyläläisille. Alli-laiva toi generaattorin Kerkonkoskelle Pylkönlahdesta.
Valoa jaettiin koko alueelle ilman muuntajaa. Linjan loppupäässä naureskeltiin valon heikkoutta, sillä sanottiin, että lamppu pimeydessä erottuu juuri sen verran, ettei siihen päätänsä lyönyt. Valo syttyi kello viisi aamulla, sammutettiin päiväksi ja sytytettiin taas illan hämärtyessä. Kymmeneltä illalla ruvettiin antamaan ”valomerkkejä” ennen virran lopullista katkaisua yöksi. Jouluyönä valoja poltettiin koko yö ja erikoistilauksesta sai sähköä pidempään muulloinkin. Sähkölasku perustui lampun kokoon. Vuoden tai parin välein miehet kiersivät taloissa tarkastamassa, minkä kokoisia lamppuja itse kukin poltti.
Mylly-yhtiö toimi vuoteen 1935 saakka. Valtio lunasti myllyn ja sähkölaitoksen itselleen 1940-luvulla. Savon Voima veti kylälle voimalinjat 1950-luvulla, ja silloin myllysähkön käyttö loppui. Jauhatus isossa myllyssä väheni ja kävi lopulta kannattamattomaksi. Mylly lopetti toimintansa vuonna 1955.
Rakennuksessa toimi TVL:n varasto 1970-luvun lopulle saakka, jolloin rakennus luovutettiin Rautalammin kunnalle. Kunta antoi myllyn kulttuurilautakunnan käyttöön, joka perusti siihen myllymuseon. Alkuperäiset koneistot ja muu välineistö oli jo vuonna 1955 myyty Porsaskoskelle, mutta tilalle hankittiin koneisto Karttulan Koskenkylän myllystä. Rakennus on toiminut muun muassa näyttely-, kahvila-, yleisö- ja majoitustilana.
Mylly kuuluu Kerkonkosken valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriymristöön.
Historiateksti: Rautalammin museo
Kategoria: Esiintymislava, Näyttelytila