Ukrainalaiset pakolaiset Rautalammilla

16.3.2022 — 15:46

Rautalammille tuli 9.3.2022 ukrainalaisia pakolaisia 64 henkeä. He ovat tällä hetkellä yksityismajoituksessa. Kunnan rooli on varmistaa osaltaan, että pakolaiset saavat heille kuuluvat palvelut ja tuen.

Maahanmuuttoviranomaiselta saatujen tietojen mukaan ukrainalaiset kuuluvat suojelunsa ajan Suomessa ns. vastaanottolain (746/2011) palvelujen piiriin (ks. vastaanottolain 3 luku). Heitä ei sijoiteta ns. kuntapaikoille (kuten esim. kiintiöpakolaisia tai myönteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita), vaan he asuvat vastaanottokeskuksessa tai voivat hakeutua myös yksityismajoitukseen. Kunnilla ei myöskään näillä näkymin ole velvollisuutta kotoutumislain (1386/2010) 9 §:n mukaisen alkukartoituksen ja 13 §:n mukaisen kotoutumissuunnitelman tekemiseen eikä kunnille makseta kotoutumislain 6 luvun mukaisia kuntakorvauksia.

Ukrainalaiset tulevat saamaan oleskeluluvan ns. tilapäisen suojelun perusteella (ulkomaalaislaki 301/2004, 109 §) ja heillä on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita (valtion maksamina), ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan (ns. vastaanottoraha). Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua saavilla on välittömästi oikeus tehdä työtä.  He voivat rekisteröityä työnhakijoiksi TE-toimistossa, mutta tilapäistä suojelua saavat eivät ole oikeutettuja perustoimeentulotukeen eivätkä työmarkkinatukeen.

Vaikka Pohjois-Savossa ei ole vastaanottokeskusta, ukrainalaiset voivat silti halutessaan asettua Pohjois-Savoon esimerkiksi, jos maakunnassa on heidän ystäviään ja sukulaisiaan tai heille on täällä tarjolla töitä.

Migrin toimintaohjeiden mukaan toimintaohjeet ja vastuut jakautuvat seuraavasti:

  • Tilapäistä suojelua/ turvapaikkaa hakevan rekisteröinnin tekee poliisi tai rajavartiolaitos
  • Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin samoin perustein kuin turvapaikanhakijoilla. Lisäksi hänellä on turvapaikanhakijoita kattavammin saatavilla terveydenhuoltoa. Heillä on työ- ja opiskeluoikeus ilman karenssiaikaa. Suojelua hakevalle osoitetaan majoitus lähimmästä tai muusta vastaanottokeskuksesta. Henkilö voi myös valita yksityismajoituksen halutessaan. Yksityismajoituksessa oleva henkilö saa vastaanottokeskuksen kautta kaikki muut palvelut, paitsi majoituksen ja aterian, joiden kustannuksista henkilö itse vastaa.
  • Ukrainalainen voi myös oleskella Suomessa 90 vuorokautta. Hänellä ei ole työ- tai opiskeluoikeutta Suomessa tuona aikana. Vapaaehtoiset voivat tukea henkilöä esimerkiksi majoittamalla hänet. Henkilö tai majoittaja vastaa itse kustannuksista, ja viimekädessä myös kunta sosiaalihuoltolain  perusteella.

Kunnan roolista

Kunnan tulee järjestää oppivelvollisuusikäisille oleskeluluvan haltijalle ja tilapäistä suojelua saavalle opetusta, kouluterveydenhuolto, neuvolapalvelut ja  varhaiskasvatus.

Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu.

Kaikilla on oikeus kiireellisen terveydenhoidon saamiseen.

Tilapäistä suojelua saavaa ei ole tarkoitus kotouttaa, mutta suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt olisi hyvä kertoa.

Kuntaan majoittuneet – kunnan järjestämä majoitus

  1. Tilapäistä suojelua saavat voivat majoittua sukulaisten ja ystävien luokse tai muun tahon järjestämään majoitukseen (= yksityismajoitus). Valtio tai VOK:t eivät tällaista järjestä tai osallistu kustannuksiin.
  2. Kunta voi järjestää majoitusta omissa asunnoissaan. Tämä rinnastetaan yksityismajoitukseen. Kunta vastaa kustannuksista tai perii asunnoista vuokraa asukkailta.
  3. Kunta voi vuokrata asuntoja VOK-palveluiden tuottajille. Palveluntuottajat voivat veloittaa kustannuksia Maahanmuuttoviraston kanssa tehtyihin sopimuksiin ja hyväksyttyihin talousarvioihin perustuen. Kysymyksessä voi olla VOK, väliaikaismajoitusyksikkö tai toiminnassa olevan VOK:n sivutoimipiste.
  4. Kunta voi perustaa vastaanottokeskuksen tai väliaikaismajoitusyksikön, ja toimia itse palveluntuottajana. Tämä edellyttää sopimuksen tekemistä Maahanmuuttoviraston kanssa. Normaalimenettelyssä kunta osallistuu dynaamiseen hankintajärjestelmään (DPS) tai vaihtoehtona Maahanmuuttovirasto tekee suorahankintapäätöksen (edellytyksinä ennalta-arvaamaton tilanne ja äärimmäinen kiire).

Terveydenhuollon palvelut tilapäistä suojelua saaville:

Tukeudutaan vastaanottokeskuksen terveydenhoitajiin/sairaanhoitajiin. Seuraava porras (lääkäritason hoito) on Migrin sopimuskumppanit Terveystalo, Aava ja Mehiläinen, ja maksut kulkevat VOK:n kautta. Kolmas porras on julkinen terveydenhoidon erikoissairaanhoito, jossa kustannukset myös VOK:n kautta. Joissakin tapauksissa VOK on sopinut tukeutumisesta julkiseen terveydenhoitoon, jos yrityksillä ei ole toimintaa alueella. Kiireellisissä tilanteissa tukeudutaan lähimpään terveyskeskukseen tai sairaalaan. Palvelujen tarkempi järjestely on vielä tarkastelussa.

Miten voit auttaa ukrainalaisia pakolaisia?

Rautalammin ukrainalaisia pakolaisia voit auttaa lahjoittamalla rahaa pienkeräykseen Rautalammin ukrainalaisten hyväksi. Voit tulla myös mukaan vapaaehtoiseksi esimerkiksi SPR:n ja MLL:n Rautalammin yhdistysten kautta. Seuraa järjestöjen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Jos tarvitaan jotakin tavaraa, vaatetta tms. järjestöt pyytävät sitä erikseen, kertoen mitä tarvitaan ja minne. Kiitos, että autat.

Tarkemmat tiedot pienkeräyksestä Veikko Raiviolta puh. 0400 67 0868. SPR Rautalammin osaston toiminnasta voi kysyä Pirkko Annalalta puh. 040 672 7170 ja MLL Rautalammin paikallisyhdistyksen toiminnasta Anni Pihliltä, puh. 046 931 2469.

VOK= vastaanottokeskus

Kysy lisää:

Kunnanjohtaja

Anu Sepponen

0408405088

anu.sepponen@rautalampi.fi

Yksikkö

Hallinto, Johtoryhmä

Toimipaikka

Kunnanvirasto
Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi

Virkavapaalla 18.12.2022 saakka.

« Uutishuone