Myös Rautalammin kunnanjohtaja Risto Niemelä on allekirjoittanut valtakunnallistakin huomiota herättäneen ”kuoleviksi” leimattujen kuntien kirjelmän, jossa ei suostuta kaivamaan kotikunnan hautaa.
Kaikkiaan 50 kunnanjohtajaa sen sijaan julistavat kuntiensa elinvoimaisuutta ja ihmettelevät viime aikojen vastakkaisasettelua maaseudun ja kaupunkien välillä, jolle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja maaseutukunnista kuten esimerkiksi ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat” tai ”etelän elätit”. Kirjelmässä kunnanjohtajat kuitenkin kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista ja kuolevista kunnista, ja iskevät takaisin.
– Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä, kunnanjohtajat sanovat.
Valtionavut – osa valtiontaloutta
Kunnanjohtajat haluavat myös oikoa vääriä käsityksiä valtionavuista.
– Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin.
– Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä, allikirjoittajat huomauttavat.
Pohjois-Savosta Risto Niemelän lisäksi kirjelmän ovat allekirjoittaneet Pielaveden kunnanjohtaja Vilma Kröger, Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto, Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas ja Vesannon kunnanjohtaja Pasi Lievonen. -jh