Kuntastrategiaa tarkasteltiin valtuuston ja johtoryhmän työpajassa maanantaina 28.8.2023. Päivää veti kuntakohtaisen kehittämisen projektipäällikkö ja FCG:n johtava konsultti Anni Antila. Kunnassa on useita strategiasta johdettuja projekteja käynnissä. Päivän tarkoitus oli kirkastaa eteenpäin vietävät projektit ja karsia turhat tai liittää ne osaksi muita. Projektien tarkoitus on lisätä Rautalammin elinvoimaa, houkuttelevuutta, viihtyisyyttä, turvallisuutta ja taata meille mm. peruskoulu ja hyvän elämän puitteet.
1.) Yhteistoiminnan pelisäännöt
Yhteistoiminnan pelisäännöt tulivat valmiiksi keväällä ja ovat jo käytössä. Niitä valmisteltiin työryhmässä, käsiteltiin ryhmänjohtajien kanssa, valtuuston iltakoulussa ja ne lopulta ne hyväksyttiin valtuuston kokouksessa 4.4.2023. Tavoitteena on tiivistää henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyötä, avoimuutta ja luottamusta.
Strategian painopisteet: tasapainoinen kuntatalous, joustava työ ja asuminen, elinvoima, viestintä ja vuorovaikutteisuus, sekä kansallispuiston reitistöselvitys
Suunnitteluvaiheessa olevat projektit strategian painopisteiden mukaan
tasapainoinen kuntatalous
2.) henkilöstöohjelman laadinta (hallintojohtaja, valmis 2023)
3.) omistajaohjelman laadinta (kunnanjohtaja, valmis 2024)
Keinoina projektien eteenpäinviemisessä ovat mm. työnantajakuvan kehittäminen, henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen, etätyöohjelmat, palkitseminen ja kehityskeskustelukäytännöt.
Joustava työ ja asuminen
4.) digitaaliset palvelut ja osaaminen (johtoryhmä, valmis 2025)
Edistämiskeinoina valokuituverkon rakentaminen ja hyödyntäminen, sekä digitaalisten sisäisten ja ulkoisten palvelujen ja asioinnin kehittäminen.
Elinvoima
5.) elinvoimaohjelman päivittäminen ja elinvoimalupauksen laadinta (elinkeinoasiamies & elinvoimatyöryhmä, valmis 2024)
6.) Suomen paras peruskoulu (sivistys- ja hyvinvointijohtaja, valmis 2026)
7.) Työllisyys- ja TE-palvelu-uudistuksen valmistelu (johtoryhmä, valmis 2025)
Elinvoimaan lisättiin myös asunto- ja tonttitarjonta, asuin- ja elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys, sekä paikallisten elinkeinojen kehittymisen tukeminen ja työpaikkatarjonnan monipuolistaminen. Pyritään varmistamaan myös työvoiman saatavuutta yhteistyössä elinkeino- ja koulutustoimijoiden kanssa. Keinoina kehittämiseen ovat mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kestävä kehittäminen, digitalisaatio, TE-alueen valmistelu, työvoiman ja osaavan työvoiman kohtaamo ja saavutettavuus, sekä kotouttaminen.
Viestintä ja vuorovaikutteisuus
8.) monikanavainen ja hajautettu viestintämalli (viestintäkoordinaattori, viestintätyöryhmä, valmis 2024)
Tähän liitetään myös positiivinen kuntakuvakampanja. Keinoina sisäisen sekä ulkoisen viestintätapojen ja kanavien kehittäminen, kuvaus ja vastuut, viestinnän monipuolisuus ja -kanavaisuus eri tarpeisiin ja eri ikäryhmille, eri viestintä- ja osallistamistapojen kokoaminen sekä sisäisen viestinnän toimivuus palvelumuodon keinoin.
Lisäksi
9.) kansallispuiston reitistöselvityksen kehittäminen
Kuinka homma etenee?
Kaikkia projekteja edistetään johtoryhmässä, viestinnän ja elinvoiman työryhmissä, lautakunnissa ja kuntalaisilloissa. Esimerkiksi yhteisiä kouluiltojen suunnitteluita on pitkin syksyä ja kevättä. Keskusteluillat ovat Kerkonkoskella, Kerkonjoen koululla tiistaisin 22.08., 31.10., 16.01.24 ja kirkonkylällä, Matti Lohen koululla keskiviikkoisin 23.08., 01.11., 17.01.24. Ympäristön viihtyvyyttä mietitään myös kuntalaisillassa 20.9.2023. Lisää näistä voi kysellä mm. kunnanjohtajan kyselytunnilla ti 26.9. klo 16 kirjastolla.
Miten onnistuminen mitataan?
Kuntatalouden tasapainon mittareina ovat talousarvio, tilinpäätös, verrokkikuntien taloustiedot ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma ja -kertomus.
Joustavan työn ja asumisen mittareina väestömäärä ja -rakenne, muuttoliike, vapaa-ajan asukkaiden määrä, pendelöintitiedot ja asukaskyselyt. Lisänä voisi olla vuokra- ja muiden asuntojen ja tonttien tarjonta, asunto-osakkeiden kunto, rakennuslupien määrä ja asuntojen käyttöaste.
Elinvoimaa ja hyvinvointia mitataan työpaikkojen, yritysten ja toimivien yhdistysten määrällä, sekä paikallisten palveluiden määrällä. Lisäksi mittarina hyvinvointisuunnitelma ja kertomus.
Viestinnän ja vuorovaikutteisuuden mittareina toimivat viestintäkanavat, kuntalaisten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen, kuntalaiskyselyt ja -tilaisuudet, tapahtumien kävijämäärä ja viestinnästä saatu palaute.
Lopussa kiitos seisoo?
Iso urakka on edessä, mutta sinnikkäällä ja säännöllisellä työllä näissä päästään maaliin. Tavoitteina ovat uusien toimintamallien hyödyntäminen ja käyttöönotto ja että ne mitattuina näyttävät tuottavan tulosta. Mutta eihän työ siihen lopu, maailma muuttuu koko ajan ja kuntastrategia sen mukana. Vuonna 2025 on taas kuntavaalit ja silloin uusi valtuusto laatii seuraavat strategian painopisteet.