Kalastuspaikkoja

Konnevesi -järvi kalapaikkana

Etelä-Konnevesi on lukuisista saarista ja erillisistä syvänteistä koostuva rikkonainen järvi. Maisemallista vaihtelua luovat aavat selkävedet pikkusaarineen ja kallioluodot sekä toisaalta useat suuret metsäiset saaret ja sokkeloiset vesialueet kapeine lahtineen ja salmineen. Konneveden eteläosa on lähes kaksi kertaa pohjoisosaa suurempi ja selvästi syvempi. Etelä-Konneveden ala on 199,5 km2, ja järven suurin syvyys 56 metriä sekä keskisyvyys on 12,5 metriä. Suurimmat näkösyvyydet ovat Etelä-Konnevedellä olleet noin 6,5 m. Vuonna 2014 perustettiin Etelä-Konneveden kansallispuisto.

Kalastuksellisesti Etelä-Konnevesi tarjoaa monipuoliset puitteet. Heittokalastus, onginta/pilkkiminen, vetouistelu ja verkkokalastus ovat suosittuja. Saaliskaloina ovat mm. taimen, kuha, hauki, siika, ahven ja muikku. Veneen vuokraus ja Etelä-Konneveden kallioisten vesien omatoiminen tutkiminen ei ole suositeltavaa. Kalastusta Etelä-Konnevedellä tulisi harjoittaa pikemminkin ohjatusti.

Lisäinfoa Konnevesi-järvestä kalapaikkana: http://www.fishinginfinland.fi/konnevesi

Ilmakuva aurinkoisella kesäsäällä sinisistä järvistä sekä vihreästä metsästä ja saarista.

Hankavesi -järvi

Hankavesi on Pohjois-Savossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rautalammin reittiin . Hankavesi on lukuisten saarten ja kapeikkojen pirstoma vesialue ja kuulu osaltaan Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Järvi soveltuu hyvin heitto-, uistelu- sekä talvikalastukseen. Kalalajeina mm.  kuha, hauki, ahven, taimen ja siika. Parasta kalastusaikaa heitto- ja uistelukalastukselle on touko-syyskuu. Hankavedestä reitin vedet laskevat Konnekosken kautta  Etelä-Konneveteen.

Konnekoski

Konnekoski laskee Hankavedestä Etelä-Konneveteen. Kosken pituus on n.600 m, leveys 20 m (ja virtaama keskimäärin 48 m³/s). Koskea on kunnostettu 1980-luvulla kalatalouden tarpeisiin. Istukaslajeina ovat taimen ja harjus. Luontaisia saalislajeja ovat taimen, siika, ahven ja hauki. Taimen on kosken tärkein saaliskala ja rauhoitusaika on 11.9.–15.1. Konnekoski on myös tärkeä taimenen ja siian kutualue. Sallittuja kalastusmenetelmiä koskessa ovat heittokalastus, perhokalastus ja uistelu. Konnekosken niska-alue soveltuu hyvin pintaperhokalastukseen keväällä kuin kesällä. Konnekoskelta löytyy myös heittolaituri.

Kalastaja seisoo kuohuvan kosken reunalla. Taustalla näkyy silta.

Nokisenkoski

Nokisenkoski on monipuolinen koskikalastuspaikka Rautalammin kunnassa Vaajasalmessa. Rautalammin reitin puolivälissä, Niini- ja Miekkaveden välissä sijaitseva kirkasvetinen koski on tullut tunnetuksi ennen kaikkea taimenistaan. Kalastajien käytössä on tulipaikka ja kesäisin kosken laidalla matkailijoita palvelee Nokisen Kioski. Lisätietoja: www.nokisenkoski.com

Kalastaja nostaa vapaa ylös, veden pinnalla näkyy nouseva kala.

Rautalammin reitti ja Konneveden Seitsemän kosken reitti

Rautalammin reitti on maamme maineikkain koskireitti Kymijoen vesistön latvoilla. Siihen kuuluu lukuisia puhdasvetisiä, koskiensuojelulailla suojeltuja koskia, joissa pyyntikohteena on ennen kaikkea Keski-Suomen maakuntakala järvitaimen. Pyydä ja päästä –käytännön vuoksi erityisesti kosken alaosilta on mahdollista tavoittaa suuriakin taimenia ja harjuksia.

Reitillä kappaleen matkaa alempana, Konneveden ja Kynsiveden välillä, on seitsemän mielenkiintoisen kosken sarja. Niistä lähes kaikki ovat olleet takavuosina suljettuja pienten piirien kalapaikkoja, mutta vuonna 2012 Konneveden kunta hankki koskiin enemmistöosakkuuden ja ryhtyi avaamaan paikkoja yleisölle.

Seitsikosta maineikkain on heti Konneveden luusuassa sijaitseva kirkasvetinen Siikakoski, jossa presidentti Urho Kekkonenkin aikanaan ahkerasti kalasteli. Sata metriä leveä ja parisataa pitkä koski tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet suurenkin taimenen ja harjuksen jallittamiseen, sillä kalastus tapahtuu pelkästään pyydä ja päästä –periaatteella.

Seuraavina alavirtaan päin lasketeltaessa tulevat vastaan pienimuotoisemmat Karinkoski ja Taikinainen, kunnes pitkähkön suvannon jälkeen vauhtiin kuohahtaa reitin komein ja vuolain Kellankoski. 600 metrin matkalle mahtuu lukuisia hyviä ottipaikkoja, mutta suurimmat taimenet saadaan useimmiten kosken yläosasta. Alasuvannosta voi vieheeseen napata jopa kymmenkiloinen hauki.

Parin järvialtaan jälkeen alkaa Korholan koskiksi kutsuttu koskikolmikko, joista kaksi alinta eli Keskisen- ja Hannulankoski ovat kaikkien luvan lunastaneiden kalastettavissa. Ehkä parhaimmat mahdollisuudet suurtaimenen tavoittamiseen ovat Kynsiveteen laskevassa Hannulankoskessa vaikkapa heti kalastuskauden alkaessa, jolloin kuoretaimenet saapuvat virtaan. Harjuspaikkana Keskinen on puolestaan parempi.

Lisäinfoa Rautalammin reitistä ja Konneveden koskista: http://www.fishinginfinland.fi/keski_suomen_kosket

Ilmakuva koskesta ja joesta sekä sitä reunustavasta metsästä. Metsän takana näkyy vihreää ja oljenruskeaa peltoa.