Nuuska
Oletko huomannut kävelylenkillä maassa lepääviä nuuskarasioita? Ovatko nuuskatarrat vallanneet puhelimen kuoret, kypärät ja sähkötolpat? Nuuska on valitettavasti nouseva trendi ja Rautalammin yläkoulun 8.lk ja 9.lk nuorista liki 14% kertoo nuuskaavansa päivittäin. Koko maan vastaava luku on 4,5% ja Pohjois-Savon 5%. (Lähde: kouluterveyskysely 2019).
Mitä nuuska on?
Nuuska tehdään samasta tupakkakasvista kuin poltettava tupakka, mutta se jalostetaan suussa pidettävään muotoon. Suun limakalvojen kautta vaikuttavat aineet imeytyvät verenkiertoon ja sitä kautta elimistöön. Nuuska sisältää n. 3000 erilaista kemikaalia/kemiallista yhdistettä, joista tutkitusti ainakin 30 aiheuttaa syöpää. Kemikaalien ja nikotiinin lisäksi nuuska sisältää raskasmetalleja, kuten lyijyä ja arsenikkia, joita tupakkakasviin imeytyy tuholaisten torjunta-aineista.
Nuuskassa on moninkertainen määrä nikotiinia poltettavaan tupakkaan verrattuna. Poltettava tupakka sisältää nikotiinia n. 1-3mg/savuke, kun taas nuuskamerkeistä tunnetuimman Oden`s:n eli ”Denssin” nikotiinipitoisuus on huomattavasti korkeampi (22 mg/pussi). Ruotsalaisten suosimissa nuuskamerkeissä on vähemmän nikotiinia (9 mg/pussi). Nikotiini, eli tarkemmin sanottuna kasvin itsensä tuottama tuholaismyrkky, aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Nikotiinin käyttö voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin ja jopa myrkytystilaan.
Tupakkaviljelmät ja niissä käytettävät torjunta-aineet kuormittavat sekä maaperää että vesistöjä: eläinten ja ihmisten elinolot pienenevät, hyötykasvien viljelemiselle jää vähemmän viljelytilaa ja tupakanviljely köyhdyttää maaperää. Lisäksi viljelmien vuoksi kaadetaan paljon metsää, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Tupakkaviljelmiä pyöritetään lapsityövoimalla. Lapset työskentelevät viljelmillä vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden parissa puutteellisilla tai olemattomilla suojavarusteilla. On myös hyvä huomioida, että maahan heitetty nuuskapussi voi olla hengenvaarallinen pienelle lapselle tai lemmikille, mikäli se ajautuu suuhun.
Nuuskan myyminen on kielletty kaikissa Euroopan maissa, lukuun ottamatta naapurimaatamme Ruotsia. Nuuskan välittäminen, lahjoittaminen ja myyminen on Suomessa laitonta. Tiesitkö, että käytettyä nuuskaa puhdistetaan, kuivataan ja kaupitellaan eteenpäin etenkin lasten ja nuorten keskuudessa? Ostaja ei siis välttämättä tiedä, onko nuuskapussi käynyt jonkun muun suussa tai ongittu esimerkiksi vessanpöntöstä tai roskiksesta.
Mitä tehdä, jos epäilet nuoren nuuskaavan?
Nuuskan välittömät vaikutukset näkyvät suunterveydessä: hampaat kuluvat, ikenet vetäytyvät ja tulehtuvat. Lisäksi pahanhajuinen hengitys voi kieliä nuuskan käytöstä. Nuuskan sisältämä nikotiini vaikuttaa myös kehon perustoimintoihin. Nikotiini supistaa verisuonia ja heikentää lihasten verenkiertoa, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidastaa palautumista. Koska lihasten hapen ja ravintoaineiden saanti vähenee, heikkenee myös lihasvoima ja -massa. Nikotiiniriippuvuus aiheuttaa myös vieroitusoireita, kuten levottomuutta, ärtyneisyyttä, päänsärkyä sekä keskittymis- ja univaikeuksia.
Nuuskaaminen voi tapahtua hyvin huomaamattomasti: pussinuuskan pussien koko on viime vuosina pienentynyt, eikä nuuskapussi välttämättä ”pullota huulesta”. Lisäksi osa nuuskarasioista on markkinateollisuuden myötä muuttanut muotoaan, ja rasiat saattavat muistuttaa enemmän korurasiaa kuin nuuskakiekkoa. Internetin kautta nuuskan hankkiminen on aiempaa helpompaa.
Nuuska kannattaa nostaa lasten ja nuorten kanssa puheenaiheeksi. Vaikka nuori ei itse nuuskaisi, hän on luultavasti nähnyt nuuskaa tai tietää ystäväpiiristään nuuskankäyttäjiä. Nuuskan käytön lopettamiseen saa apua esim. kouluterveydenhuollon tai terveyskeskuksen kautta. Keskusteluapua tarjoaa koulutoimen ja terveydenhuollon lisäksi myös nuorisotoimi ja seurakunta.
Kirjoittaja: HYTE-koordinaattori Inna Kääriäinen yhdessä perusopetuksen hyvinvointiryhmän kanssa.